LUOMUVALMENNUS

 LUOMUVALMENNUS

 

Luomuvalmennuksella tarkoitan käytännössä edellisessä tekstissäni käsittelemäni tehovalmennuksen vastakohtaa. Luomuvalmennuksen tarkoitus on ottaa yksilö ja hänen tarpeensa huomioon hänen tarvitsemallaan tavalla. Luomuvalmennusta ei voi koskaan copy-paste:taa vaan jokainen urheilija on omanlaisensa tapauksensa. Omista kokemuksistani voin kuitenkin kertoa sen, että samanlaisia piirteitä monissa tapauksissa on ja se tuo varmuutta toimenpiteiden toteuttamiseen.

Otsikko herättää varmasti monessa ristiriitaisia tuntemuksia, joka on myös tarkoitukseni. Se kuitenkin kuvaa parhaiten omaa valmennusfilosofiaani urheilijoiden auttamisesta ja vaatimustason korostamisesta. Haluan auttaa urheiljaa ottamaan itse vastuuta omasta kasvamisestaan urheilijana ja ihmisenä. Haluan jokaisen etsivän omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteita. Haluan heidän itsensä olevan aktiivisia opiskelijoita ja vastuunottajia heille tärkeimmän eli oman urheilijauransa kanssa. Haluan opetella yhdessä, näyttää suuntaa, vähentää valmennuksen kontrollia ja päästää urheilijan lentämään omilla siivillään.

Omassa filosofiassa itselleni tärkein työpari on urheilija. Tämän vuoksi koen empatiakyvyn niin tärkeäksi osaksi omaa valmentajaosaamista. 

Empatiakyky tuo myös kyvyn kaksisuuntaiseen vuorovaikutukseen urheilijan kanssa, jonka kautta toisen tuntemus ja luottamus toiseen kasvaa. Itselleni empatiakyky ei ole ainoastaan tunne. Empatia sotketaan usein sympatiaan eli tunteeseen ymmärtää toisen kokemia tunteita. Minulle empatiakyky on omistaa erilainen nippu taitoja, joilla pytyy paremmin ymmärtämään toisia ihmisiä, tässä tapauksessa urheilijoita. Korkealla empatiakyvyllä pystyn luomaan paremmin todellisen, mutta mielikuvituksellisen kuvan toisen mielenliikkeistä ja aikomuksista. Myös vuorovaikutuksessa olevan tunteiden tunteminen on osa empatiakykyä. Tämä on yleisessä mielipiteessä se yleisimmin käytetty määritys empatiakyvykkyydestä. Kolmantena osa on myötätunto kanssa ihmistä kohtaan eli toiselta nimeltä sympatiaa.

Tähän perustaen yksi luomuvalmennuksen tärkeimmistä toimintamalleista itselleni on olla läsnä. Tämä läsnäolo mahdollistaa montakin asiaa, mutta ensisijaisesti sen, että muistaminen eli oppiminen mahdollistuu. Siksi vaadinkin sitä itseni lisäksi, valmennustiimiltä ja urheilijoilta kaikissa hetkissä missä olemme vuorovaikutuksen piirissä. Oppimisen lisäksi on tärkeää pystyä olemaan läsnä myös sen takia, että jokainen tilanteeseen osallistuva on enemmän tietoinen itsestä ja toisista. 

Läsnäolon ja empatiakyvyn yhdistelmällä on merkittävä asia myös, vaikka joukkueurheilussa menestymisessä. Empatiakykyiset joukkuelajien urheilijat ja valmentajat ovat valmiimpia heittämään omat egonsa sivuun, ryhmäharmonian löytämiseksi. Lisäksi heidän kykynsä ennustaa toisen ajatuksia ja sen kautta liikkeitä, mahdollistaa asian, jota yleisessä keskustelussa sanoitetaan telepatiaksi tai luovuudeksi, riippuen sanoittajasta. Itselleni se näyttäytyy ja selittyy korkeana empatiakykynä. Tämän korkean empatiakyvyn osaaja pystyy tunnistamaan kanssa pelaajan eleistä ja ilmeistä hänen seuraavan aikomuksensa oikein ja siten ruokkimaan hänen tarpeita esimerkiksi oikeanlaisella syötöllä siihen kyseiseen hetkeen. Toisenlaisen käytännöntason vertauksen korkean empatiakyvyn tarpeesta voisi olla esimerkiksi puolustustilanne, jossa korkean empatiakyvyn omaava puolustaja pystyy ennustamaan hyökkääjän toiminnan eleistä ja ilmeistä oikein ja riistää pallon itselleen.

Haluaisin tekstilläni myös purkaa yleisen olettamuksen siitä, että luomuvalmennuksessa urheilijalta hyväksytään mitä tahansa tai minkälaiset päätökset tahansa, koska jokainen on yksilö. Itse en ajattele todellakaan näin vaan pikemminkin päinvastoin. Koska tunnen urheilijan tavoitteet ja vallitsevan potentiaalin sekä nykyisin käytössä olevat resurssit voin turvallisesti vaatia häntä perustelemaan päätöksiä aina näihin asioihin peilaten. Voin myös kohdistaa palautteen toiminnoista ja päätöksistä näihin asioihin peilaten, jolloin eturistiriitaa ei edes synny. Korkea vaatimustaso mahdollistuu juurikin näiden työkalujen ansiosta, koska ne ovat auttamisen kohteen eli urheilijan itse määrittämiä.

Luomuvalmennuksessa on tärkeää kysellä, kuunnella, kannustaa ja kiittää. Tämänkaltainen toiminta lisää työparin ymmärrystä toisistaan ja lisää luottamusta toisen vilpittömyyteen olla aktiivinen osa yhteistä matkaa. Näin selviää aina toisen pelot, toiveet ja odotukset paremmin kuin vain omat olettamukset ja tulkinnat. Vaikka kuin yrität purkaa hierarkista tai autoritääristä järjestelmää ympäriltäsi urheilijoiden suuntaan on se läsnä kaikesta huolimatta. Tämän ymmärtäminen onkin tärkeä ominaisuus, kun aloitat uuden sukupolven valmentajuuden matkaasi, sillä vastaukset voivat olla aluksi urheilijan tapa miellyttää sinua. 

Pitkäjänteisyys, johdonmukaisuus ja tietoisesti tehdyn kaksisuuntaisen vuorovaikutuksen dynamiikan ylläpitäminen auttaa urheilijaa huomaamaan toimintaympäristön turvallisuuden ja sitä kautta tuomaan omat mielipiteensä suoremmin julki. Aikaa se vaatii, mutta on varmasti lopputuloksen kannalta sen väärti. Tämän olen itse saanut kokea muutaman urheilijan kanssa ja heidän sanoittamat kiitokset tuntuvat paremmalta kuin yksikään mitali, pokaali tai muu ulkopuolisista mittareista annettu palkinto.