MUUTOSJOHTAMINEN Uskon lähes kaikkien organisaatioiden haluavan muutosta jossain vaiheessa. Muutostarve kuitenkin ilmenee selvimmin hetkissä joissa organisaatio kohtaa haasteita tai vaikeuksia. Tämä on omaan elämän katsomukseeni tietenkin harmillinen lähtökohta, mutta kovin yleinen suorituskeskeisessä yhteiskunnassamme. Muutostarve syntyy siis silloin kuin strategian mukainen operatiivinen toiminta ei vastaa asetettuja tavoitteita. Tämä myös silloin vaikka stretegiassa ei olla tehty kohdennettuja mittareita tavoitteille. Huippu-urheilussa mittareita ja tavoitteita käytetään usein yhtä kuin merkin alla. Menestymisestä eli tavoitteiden saavuttamisesta ei sen enempää. Halutessanne voitte lukea minun ajatukseni siitä edellisestä blogi-kirjoituksestani. Vajaasta strategiatyöstä johtuen usein osoittelun kohteeksi joutuu päävalmentaja. Tänäkin vuonna Veikkausliigassa ollaan oltu edellä mainutussa tilanteessa ennätyksellisen monessa seurassa. Itsekin kuulun nimenä juurikin tähän kyseenalaisen

  KAUDEN VIIMEINEN OTTELUVIIKKO HARJOITTELUN NÄKÖKULMASTA Maanantaina saavun toimistolle klo 7:15 valmistelemaan edellisenä päivänä tehtyä suunnitelmaa. Laitan Spotify:sta soimaan uuden suosikkibändini Soen:n Lotus levyn ensimmäisen raidan: Opponent ja valmistautumisen päivän töihin käynnistyy. Aamun aikana varmistuu onko viime hetken poissaoloja ja modifioimme suunnitellut harjoitteet pelaajamäärään sekä määritämme hyökkäysaaltotreenin pelipaikat. Valmistautuminen tehdään etukäteen, jotta jouhevuus kentällä olisi maksimaalinen. Kahden päivän miniloman jälkeen kropan valmistaminen harjoitukseen on ykkösprioriteettejä ja siksi teemme kahdet eri aktivoinnit ennen pallo-osuuteen siirtymistä. Kuorman kontrollointia helpotetaan suljetulla syöttödrillillä jossa saadaan tarvittavat pallokosketukset ennen kehittävään harjoitteeseen siirtymistä. Aaltoharjoitteen siirtovaikutusta päästään heti arvioimaan, kun pelaamme restart engines -pelit normaaleilla jalkapallosäännöillä ilman rajaheittoja. K

 MENESTYMINEN Huippu-urheilussa on täysi mahdottomuus välttyä menestymisen keskustelulta. Tämä on varmasti myös juurikin se oikea konteksti puhua menestymisestä, sillä siihen huippu-urheilu nimenomaan kiteytyy... kuka voittaa ja kuka häviää. Oman valmentajuuteni sisällä tämä kyseinen menestyminen on näkökulmaltaan melkein päinvastainen kuin mitä se on julkisessa keskustelussa.  Menestynyttä valmentajaa mitataan puhtaasti ulkoisilla mittareilla, koska muunlainen mittaaminen on liian työlästä ja käytännössä mahdotonta. Ulkopuolella olevat ihmiset päättävät esimerkiksi Vuoden valmentaja -tittelin saajan, vaikka heillä ei olisi kompetenssia, eikä todellista tietoa kuinka hyvä valmentaja on tai miten roolit valmennustiimissä on sisäisesti jaettu. Kuitenkin joka vuosi kyseinen titteli jaetaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Menestymistä mitataan siis kaikilla niillä mittareilla, joihin valmentaja voi kaikista vähiten itse vaikuttaa. Huippu-urheilussa valmentajan vaikuttamiskeinot o