ITSENSÄ JOHTAMISEN TAIDOT

 ITSENSÄ JOHTAMISEN TAIDOT

Tutustuessani otsikon aiheeseen menneen kesän aikana törmäsin usein itsensä johtamisen taitojen osaamisvajeeseen. Tämä osaamisvaje on syntynyt samanaikaisesti kun perustyön luonne on muuttunut. Yritykset palkkaavat tällä hetkellä oma-aloitteisia ja aikaansaavia ihmisiä, jotka ovat parhaimmillaan tiimeissä. Entinen malli, jossa yksittäinen ihminen oli yksi hammasrattaan palanen on muuttunut radikaalisti suurimmalla osalla aloista. Valitettavasti teollisen yhteiskunnan malleista esimerkiksi kellokorttijärjestelmä elää omaa sitkeää elämäänsä. Tällainen kontrolli ei ole nykypäivää, sillä hyvän ja ammattitaitoisen johtamisen työkalupakista löytyy innostavia elementtejä enemmän kuin kontrolloivia.

Minulle itsensä johtamisen tarkoittaa sitä, että minä pystyn suunnittelemaan, tarkkailemaan ja seuraamaan omaa tekemistäni. Samalla pystyn asettamaan tavoitteita ja unelmia omalle tekemiselleni. Osaan myös asettaa asioita tärkeysjärjestykseen eli priorisoida ne tehtävät joiden vuoksi esimerkiksi tiimin tai muiden työntekijöiden tehtävät muuten seisovat.

Itselleni kaikista tärkeimmät elementit ovat tavoitteiden asettaminen ja suunnitelmien tekeminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Nämä luovat itselleni kartan siitä, miten tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Näiden lisäksi yksi tärkeimmistä itsensä johtamisen taitojen saralla on tunteiden tunnistaminen ja niiden säätely.

Miksi koen aiheen kirjoittamisen arvoiseksi liittyy siihen mitä olen nähnyt ja kokenut omassa työssäni valmentajana. Samanaikaisesti kun tarvitsemme valtavan määrän itseohjautuvuutta valmentajille sanellaan ulkopuolisia tavoitteita ja päämääriä. Näiden ristitulessa kamppaileminen ei ole aina kovinkaan helppoa, varsinkaan silloin, jos omat määritykset eivät kohtaa ulkopuolelta tulleiden kanssa. Sitten on tietenkin ne valmentajat, jotka odottavat esimerkiksi seurajohdolta tulevaa käskyä toimia jollakin tietyllä tavoitteella tai päämäärällä. Samalla he tietenkin odottavat tehtävien priorisointia mitkä tehtävät tulee tehdä ensin ja mitä niiden jälkeen. Nämä eivät tietenkään ole nykypäivän toimintakulttuuria modernissa yhteiskunnassamme.

Sanonta:"Otsa hiessä on sinun leipäsi ansaittava" kuvaa erinomaisesti sitä miten vanhanaikaista työkulttuuria pystyy kuvailemaan. Tämän työkulttuurin edustajat ovat niitä, jotka eivät voi ymmärtää sitä miten tietokonepelejä pelaamalla tai YouTube -videoilla voi tehdä merkittäviä tulolähteitä. Fyysisen elementin katoaminen teknologia yhteiskunnan muutoksien aikana ovatkin luoneet täysin odottamattomia osaamistarpeita monelle teollisen yhteiskunnan kasvatille.

Valmentajan ammattikunta kärsii edelleen tänäkin päivänä siitä, ettei valmentajuutta pidetä asiantuntija-tehtävänä. Se on ammatti, jonka kuka tahansa pystyy hoitamaan, kunhan on joskus lajia seurannut ja on innokas. Tämä tietenkin pitää paikkansa, jos mittareina toimivat lasten iloiset ilmeet ja punaiset posket, mutta jos mittareiksi asetetaan joitakin pelin sisältöosaamisen kehityskohteita muuttuu tehtävän luonne melkein päälaelleen. 

Itse olen aloittanut ammattini opiskelun 2007 ja koen etten vieläkään ole valmis, mutta siitä olen varma, että pystyn kutsumaan itseäni valmentajaksi. Reilun kymmenen vuoden opiskelu, jossa työssäoppisjakso on kestänyt yhtä kauan, voi verrata mihin tahansa saman aikataulun mukaiseen ammattiin. Kuulemani mukaan tohtoriksi valmistuu kahdeksassa vuodessa (riippuen tietenkin alasta ja aiheesta), mutta tohtorin arvonimen ja osaamisperusteisen tittelin mukaista työtä varmaankin voidaan kutsua helposti asiantuntija-tehtäväksi. Näin ollen meneillään olevan 16. vuoden opintojakso on ainakin ajallisesti jo jollain tasolla verrattavissa suuren yleisön hyväksymien asiantuntija-tehtävien tasolla.

Valmentajuuden peruselementteihin kuuluu ja on kuulunut taidot joilla suunnitelmista tehdään toimintoja. Tätä tehdään päivittäin urheilijoille, mutta omien toimintojen suunnitelmien tekeminen mättää monellakin. Tämä johtuu mielestäni siitä, että olemme tällä hetkellä valtavassa murroksessa, jossa koko tekemisen kulttuuri on muuttumassa. Uuden sukupolven urheilijat osaavat vaatia valmentajataitoja, joista vaikka 20 vuotta sitten ei edes puhuttu. Mikäli valmentaja ei pysty vastaamaan tähän huutoon on hän hyvin todennäköisesti ilman valmennustöitä. Samanaikaisesti varsinkin joukkueurheilun parissa on urheilijoita, joiden itsensä johtamisen taidot ovat rajalliset, koska niitä ei ole tarvinnut opetella oman työuransa aikana. Aina on kerrottu mitä tehdä ja milloin tehdä. Tässä maailmassa me valmentajat sopeudumme kaikkien tarpeisiin ja pyrimme omien kykyjemme mukaan vastaamaan siihen mitä kukakin tarvitsee.

Voisin antaa vinkin jokaiselle valmentajalle omien johtamisen taitojen kehittämiseen. Tee tavoitteet, joita kohti lähdet kulkemaan. Rakenna tavoitteet niin, että et ole täysin riippuvainen nykyisestä tehtävästäsi. Tee suunnitelma siitä miten pääset tavoitteeseesi. Lähde matkalle ja ole valmis reagoimaan, jos tarvetta ilmenee.

Tähän loppuun vielä kaksi konkreettista, eri mittakaavan, esimerkkiä:

1. Sinulle on jokin merkittävä dokumentti työn alla ja sen valmistuminen sysäisi tiimisi muiden jäsenten tekemisiä eteenpäin.

-tee päätös, että laitat puhelimesi äänettömälle

-etsi paikka, jossa sinua ei keskeytetä (jos ei työhuonetta, suosittelen kirjastoa)

-laita kaikki keskittymisesi dokumentin tekemiseen seuraavan kahden tunnin ajan

-tarkastele aikamääreen jälkeen aikaansaannoksia ja taputa itseäsi olkapäälle

Keskitä tekemisesi yhteen asiaan, "multitaskaamisen" sijaan. Poista mahdolliset keskeyttäjät ja häiriötekijät ympäristöstäsi. Huomaa mitä olet saanut aikaan, etkä sitä mitkä asiat on vielä tekemättä.

2. Sinulla on haave tai unelma tulla jonkin suurseuran päävalmentajaksi. 

-mieti omat juuri syysi sille miksi haluat kyseisen tehtävän 

-etsi tietoa siitä, mitä osaamista kyseiseen tehtävään vaaditaan (faktat)

-vertaile omaa osaamistasi nykyiseen tehtävän hallitsijaan (analyysi)

-tee suunnitelma kuinka omia vahvuuksiasi voisit kehittää

-tee suunnitelma kuinka omia heikkouksiasi voisit kehittää

-osallistu kursseille ja keskusteluihin, joissa voit toteuttaa suunnitelmiasi

-opettele pyytämään palautetta ja ottamaan sitä vastaan (reflektointi)

-kirjaa ylös niitä hetkiä, joissa olet pystynyt omaksumaan uusia taitoja ja kykyjä

-ole valmis muutoksiin, sillä tie ei koskaan ole niin suora kun ajattelit

-nauti jokaisesta mahdollisuudesta oppia ja ole utelias oppimaan uutta

Pitkän aikavälin suunnitelmat on mielestäni erittäin tärkeää kirjata ylös. Tämä tekee alitajuntaasi tilan sille, jossa toimit jatkuvasti kohti haaveitasi tai unelmiasi. Kun jälkeenpäin tarkastelet niitä hetkiä ymmärrät syy-seuraus suhteiden merkitykset paremmin. Kun juuri syyt ovat kirkkaat, ne motivoivat sinua tekemään toimenpiteitä matkasi varrella. Mikään ei ole niin helppoa kuin menestyminen, koska juuri syyt ohjaavat sinua tekemään merkittävän paljon enemmän töitä sen eteen että saavutat tavoitteesi. Ymmärrä, että montut ja mutkat kuuluvat matkaasi, ne eivät ole seiniä vaan erikokoisia betoniporsaita, jotka täytyy kiertää.