SISÄLTÖOSAAMINEN

 SISÄLTÖOSAAMINEN

Olen kirjoittanut paljon valmentajuuden otsikon alla siitä mitä ilmiöitä olen matkani varrella kokenut ihmeelliseksi, ärsyttäväksi, tarpeelliseksi tai tarpeettomaksi. Kaikki aiheeni ovat käsitelleet asioita, joista ei omasta mielestäni ole ainakaan useasti otettu esille kun puhutaan valmentajuuden kompleksisesta ammatista. Nyt kuitenkin haluan vihdoin ja viimein avata omaa näkemystäni ja kokemustani siihen mikä tässä ammatissa on mielestäni se kaikista tärkein... sisältöosaaminen.

Kirjoituksistani on voinut saada sen käsityksen, etten pidä kovinkaan suuressa arvossa jalkapallojargonia tai pelin analyyttista puolta. Minut tuntevat tietävät ettei asia todellakaan ole näin. Saatan olla joskus pahin jalkapallo jargonisti tai futisnörtti mikäli tilanne sen sallii. Näistä asioista kuitenkin puhutaan yleisesti aika paljon ja siksi olen jättänyt sen myöhemmälle tarkastelulle tässä kronologisessa blogissani. 

Jos kuitenkin tarkastelet kirjoituksiani vähän tiheämmällä kammalla, voit löytää sieltä viittauksia erilaisiin sisältöosaamista vaativiin viittauksiin. Ei sen vuoksi, että niitä korostaisin vaan siksi, että koin sen kirjoitushetkellä tarpeelliseksi. Futisystäväni ovat osittain ihmetelleet "kovan sisältöosaamisen" viittauksien vähyyttä teksteissäni, mutta se on ollut tietoinen valinta... ainakin osittain. Siihen liittyy myös vahvasti oma kehittymiseni omalla tielläni ja varsinkin se mitä pidän tärkeänä voidakseni paremmin ihmisenä, isänä, puolisona ja valmentajana.

Mutta sitten otsikkoon vähän tarkemmin... 

Kaiken parustana valmentajuuden rakentamiseen on korkea pelin sisältööosaamisen vaatimus. Valmentajan pitää pystyä palastelemaan pelin vaiheet hyvin pieniksi ja yksityiskohtaisiksi toiminnoiksi, jotta niiden analytiikka onnistuu. Ilman tätä perustyötä pelin purkamisesta, valmentaja ei mielestäni pysty auttamaan tai tekemään sitä tehtävää, joka hänelle on suotu. Tämä itselle pelin atomitasolle purkaminen, toimintojen sanoittaminen antaa mahdollisuuden ymmärtää pelin eri vaiheiden ja toimintojen syy-seuraus suhteita. Kun ymmärrät mitä pelaaja tai pienempi kollektiivi teki ja jätti tekemättä, voit rakentaa toimintojen toisteisuutta tai muutoksia todennettuihin toimintoihin. Näin pystyt vahvistamaan hyviä ja toivottuja toimintoja ja vähentämään vaikeita ja ei toivottuja toimintoja.

Peli opiskelu on jatkuvaa työtä. Peli muuttuu pisimmillään neljän vuoden periodeissa, mutta pienempiä muutoksia tapahtuu myös lyhyemmässä kierrossa. Näitä suuri yleisö kutsuu trendeiksi. Näitä trendejä putkahtelee esiin innovatiivisten ja peliä tutkivien ihmisten toimesta. Tämän jälkeen, joku rohkea ja päättäväinen päävalmentaja laittaa asiat käytäntöön. Voisin mainita montakin tämän kaltaista valmentajaa, mutta ehkä suurempi yleisö saattaa muistaa historiasta mm. Arigo Sacchin modernin aluepelin kehittäjänä tai Johan Cruyffin filosofisen lähestymisen total football -pelitavan isänä. Näiden lisäksi olemme saaneet nauttia muutamista lähihistorian merkittävistä valmentajista, joista ehkä kuitenkin merkittävin on Pep Guardiola. Hänen tapansa suhtautua täydellisen kontrollin saavuttamiseen yksilön vahvuuksia käyttäen on ollut yksi mykistävimmistä muutoksista jalkapallotrendien osalta. Hänen jopa matemaattinen järjestelmällisyys luoda numeraalisia ylivoimatilanteita kentän eri osa-alueille ja linjoihin on muuttanut peliä merkittävästi viime vuosien aikana. Lisäksi hänen rohkeutensa paineistaa vastustajaa jatkuvilla toiminnoilla ovat tuoneet myös puolustamiseen muutoksia esimerkiksi verraten omiin pelivuosiini.

Nykyaikana suurinosa valmentajista lähestyy peliä melkeimpä matemaattisena kisana toista matemaatikkoa vastaan. Valmentaja valitsee mieleisensä matemaattisen kaavan, jota toteuttamalla hän pyrkii aiheuttamaan vastustajalle sellaisia matemaattisiaongelmia, joiden vastauksiin liittyy aina vastaveto. Tästä yhtenä esimerkkinä voisin käyttää pelissä eri kaistojen täyttämistä sekä vertikaalisesti että horisontaalisesti. Pelattava kenttä on jaettu usesti viiteen kaistaan: keskikaista (leveys: keskiympyrän kaari), Laitakaistat (leveys: sivuraja-boxin sivuraja) sekä välikaistat (leveys: keskiympyrän kaari-boxin sivuraja). Hyökätessä näitä kaistoja täyttämällä, erilaisilla pallon liikuttamisvariaatioilla, pyritään siirtämään vastustajan puolustavat pelaajat heille epäedulliseen asemaan ennen hyökkäyksen etenemistä vaarallisella maalintekoalueelle ja siten korkean odottaman maalipaikkaan. Puolustettaessa vastaavasti pyrimme, mahdollisuuksien mukaan, rajoittamaan joidenkin kaistojen käyttöä, jotta saisimme pienennettyä tilaa, joka meidän joukkueen tulee puolustaa. 

Konkreettinen esimerkki todennäköisyyslaskennan hyökkäämisestä...

Liikutamme pallon oikealle laitakaistalle aivan sivurajan läheisyyteen. Tämän vuoksi vastustajan joukkue siirtyy kollektiivisesti kentän oikealle puolelle. Tämä hetki kasvattaa tilaa painottomalla eli vastakkaisella puolella kenttää. Suurin tila ja aika on todennäköisesti vasemmalla laitakaistalla, jolla ei todennäköisesti ole yhtään vastustajan puolustajaa. Toiseksi suurin tila on todennäköisesti painottamalla eli vasemmalla välikaistalla, jossa on 2-3 vastustajan puolustajaa (ryhmityksestä ja filosofiasta riippuen). Nopealla pallon siirtämisellä pääsemme siis etenemään ilman suurta riskiä menettää palloa vastustajalle juurikin tuolla painottomalta puolelta. Pallon sinne saamiseksi on moniakin keinoja, mutta yleisimmin käytössä ovat pitkä puolenvaihtosyöttö tai nopeat linja kerrallaan etenevät kombinaatiot. Pelaajatyypit kertovat päämatemaatikolle oikean ratkaisumallin kussakin tapauksessa. Myös päämatemaatikon oma filosofia ratkaisee toteutettavien ratkaisumallien etsintää.

Konreettinen esimerkki todennäköisyyslaskennan puolustamisesta...

Ryhmitymme puolustamaan vastustajan hyökkäyksen aloittamista alhaalta siten, että emme ole kiinni yhdessäkään vastustajan pelaajassa. Puolitamme kaksi lähintä vastajaa eli seisomme valmiudessa muutokseen näiden kahden pelaajan puolivälissä. Puolimatkan määrittämisessä pelaajan tulee kuitenkin ottaa huomioon se tosi seikka, että hän liikkuu eteenpäin juosten nopeammin kuin taaksepäin. Kun vastustaja liikuttaa palloa jommalle kummalle puolelle kenttä tahansa, nämä puolimatkan krouvissa olevat pelaajat siirtyvät pallon mukaisesti lähemmäs sen puolen vastustajaa minne pallo on siirtynyt. Tämä toiminto vapauttaa yhden ylimmistä pelaajista paineistamaan vastustajan pallollista pelaajaa eli prässäämään kuten jalkapallotermejä käytetään. Kun vastustajalla on kuitenkin yleensä numeraalinen ylivoima näissä tilanteissa (johtuen maalivahdista), joudumme jättämään yhden vastustajan kenttäpelaajista vapaaksi. Se on yleensä se, kuka on kauimpana pallosta leveyssuunnassa. Näin kasvatamme todennäköisyyksiä riistää pallo ja saada oma hyökkäyksemme käyntiin.

Kun luen tuota sisältöosaamiseksi kutsumaani kuvaelmaa voin hyvin helposti todeta sen menevän isolla osalla ihmisistä täysin yli hilseen. Mutta se tuossa oli vähän tarkoituksenakin. Niille, jotka pitävät itseään valmentajana ja heillekin kyseinen globaalin jalkapallon peruspelaamisen periaatteet eivät aukene, kannustan jatkon kannalta keskittyä sisältöosaamisen kartuttamiseen. Peli on pakko tietää, jotta sitä voi opettaa saatikka auttaa pelaajia itse oivaltamaan erilaisita vinkeistä, joita pystyt antamaan sisältöosaajana.

Sisältöosaaminen on siis perusta, mutta se miten viestit tämän kaiken pelaajistolle on ratkaiseva osa-alue valmentajana. Et voi pursuttaa kaikkea tietoasi urheilijoille ja pitää heitä oppijoina. Et voi käyttää kaikkia valmennustermistöä mitä käytät kollegoiden kanssa. Ihan aluksi sinun tulee tunnistaa omien pelaajiesi oppimiskyky ja parhaiten tehoava metodologia. Dilemman tietenkin synnyttää se, että 25 pelaajan joukkueessa löytyy sekä kyvyiltään että taidoiltaan täysin erivaiheessa olevia yksilöitä. Kun kompleksisuuteen lisätään vielä vaadittava yksilöllinen metodologia voitte olla varmoja, että ihmisyyden kaikki kirjot ovat varmasti tässä yhteisössä läsnä.

Keskity siis sisältöosaamisen lisäksi siihen, että muistat kehittää itsensä kehittämisen taitojasi sekä ihmissuhdetaitojasi. Omien kokemuksien mukaan se, että tiedät kuka olet ja mitä haluat, antavat sinulle mahdollisuuden menestyä siinä missä haluat menestyä ja tavalla, jonka itse määrität menestymiseksi. Kun sen lisäksi haalit itsellesi erilaisia kokemuksia ilman pelkoa ja häpeää saat itsellesi erilaisia ihmissuhdetaitoja, jotka auttavat sinut toimimaan modernin yhteiskunnan vaatimuksien mukaan, ryhmissä. Pystyt helposti olemaan ryhmän johtaja tai osa ryhmää, panoksesi on aina tärkeä ilman titteliä. Näillä toiminnoilla saat sen mitä haluat saavuttaa eli jatkossa kontrolloit itse omaa elämääsi, omien arvojesi ja tavoitteidesi suunnassa.

Oman kokemukseni mukaan mikään ei loppujen lopuksi ole toista tärkeämpää. Kuitenkin pelin ammattaitaito, jota siis kutsun sisältöosaamiseksi, pitää olla hallussa, jos haluaa olla kilpa- tai huippu-urheilussa valmentajan roolissa. Voit myös, resurssien sen salliessa, kasata ympärillesi joukon pelinosaajia ja itse keskittyä toisiin osa-alueisiin joita valmentajana vaaditaan. Päävalmentajan roolissa varsinkin tärkein ominaisuutesi on kuitenkin se, miten saat kommunikoitua näille 25 yksilölle sen mitä missäkin pelin vaiheessa haluat heidän tekevän ja mikä on se ihanteellisen aikamääre tälle toiminnalle. 

Tiivistettynä siis: hallitse pelin sisältö, valmista valinnoillasi itseäsi tulevaisuuden tilanteisiin ja kehitä kommunikointitaitojasi siten, että ympärillä olevat ihmiset ymmärtävät mitä milloinkin sanot perusteluineen, kun niille on tarvetta.