VOITTAMINEN JA MENESTYMINEN

VOITTAMINEN JA MENESTYMINEN

Aiheesta on kirjoitettu lukuisia kirjoja sekä luotu portaisia polkuja. Asia on yksi merkittävimmistä asioista, miksi ihmiset tekevät asioita, joita tekevät. Voittamisen ja menestymisen määrittely on kovin yksioikoista sekä yleiseen mielipiteeseen ja kulttuuriin sidonnaista. Laumasieluiset ihmiset menevät turvalliseksi kokemallaan tiellä ja etsivät toisten ihmisten hyväksyntää. Ison omaisuuden kerryttäminen on meidän kulttuurimme yleisin merkki siitä, että ihminen on menestynyt. Voittajia ovat ne, jotka ovat saavuttaneet ulkopuolisten mittarijoitsijoiden mielestä parhaan tuloksen asiassa, josta kilvoitellaan.

Huippu-urheilun osa-alueella kuulumme kategoriaan, jossa menestymistä ja voittamista mitataan ulkopuolisilla mittareilla. Mittarit ovat kovin yksipuoliset ja niiden tärkeyttä korostetaan erilaisilla gaaloilla ja niiden aikana jaetuilla palkinnoilla. Tämän ymmärtää vain ja ainoastaan siitä syystä, ettei palkitsijoilla ole muuta mahdollisuutta tai osaamista verrata ihmisten tekemistä toisiinsa. Nämä klassiset sikarimiehet ja -naiset ovat rakentaneet järjestelmän, jossa excel -taulukko kertoo sen kuka on paras ja varsinkin sen kuka on huonoin.

Tämä huippu-urheilun kaava toistuu myös muussa elämässä, jossa kilvoitellaan siitä kenellä on paras palkka tai eniten seuraajia. Hierarkiseen järjestykseen järjestäminen on nykyihmisen pakonomainen tarve arvottaa toisia. Tämä on ehkä modernin maailmamme vaikein asia omaksua ainakin itselleni. Kamppailen oman valmentajuuteni kanssa samojen asioiden kanssa kuin kuka tahansa työntekijä jossain toisessa ammatissa, en ole poikkeus. Mutta poikkeukselliseksi koen sen, että olen tiedostanut tämän haasteen ja yritän löytää itselleni paremmin sopivia mittareita voittamiseen ja menestymiseen.

Itselleni voittaminen ja menestyminen on onnellisuutta ja kykyä olla kiitollinen. Tärkein saavutukseni omassa valmentajuudessani on se, että olen pystynyt auttamaan ihmisiä oivaltamaan jotain mitä ilman meidän kohtaamistamme ei olisi tapahtunut lainkaan tai oivallus olisi ainakin merkittävästi viivästynyt. Pidän menestymisenä myös sitä, että olen pystynyt antamaan oman merkittävän panokseni siihen, että yhteinen toimintaympäristömme muuttuu suuntaan, jossa kenenkään ei tarvitse tuntea pelkoa lytätyksi tulemisesta tai siitä, että vajaat ideat ovat merkki osaamattomuudesta. Psykologisesti turvallisissa toimintaympäristöissä ihmiset uskaltava antaa palautetta ja ottaa sitä vastaan, ilman pelkoa ja epäilyksiä. 

Tuon oman mittariston luominen otsikon mukaiseen aiheeseen ei ole ollut kovinkaan helppo. Sen kuvan varmasti voi saada kun näitä blogi-tekstejäni lukee. Minua on auttaneet monetkin asiat, mutta suurin muutokseni on tietoinen päätökseni siitä, etten halua mukaan pyörään, jossa muut määrittävät minun osaamiseni ja onnistumiseni. Ennen olin laiska ihminen, joka hyppää mukaan muiden luomiin normeihin ja mittareihin, koska se oli helpompaa kuin käydä keskustelua itsensä kanssa omista sisäisen motivaation tarpeista. Määritin itseni (siis kuka olen -kysymyksen) vain ja ainostaan ulkoisten ominaisuuksien mukaan. En uskaltanut ja osannut käydä keskustelua itseni kanssa. Samoin määritin oman tulevaisuuteni (siis millaiseksi haluan tulla -kysymyksen) näiden ulkoisten mittareiden mukaisesti. En itse kontrolloinut omaa elämääni vaan annoin muiden määrittää sen mitä olen ja arvostanko itseäni. 

Kun aloin määrittämään itseäni uudelleen kysyin kolme tärkeää kysymystä itseltäni jatkuvasti. Kysyin uudelleen ja uudelleen niillä pitkillä kävelylenkeillä, joita tein tuon uudelleen järjestelyn aikana. En enää tyytynyt "tavallisiin" vastauksiin vaan halusin löytää todelliset vastaukset. Tajusin olevani ihminen, jonka tarkoituksena on oppia uutta ja auttaa ihmisiä. Nämä eivät todellakaan ole niitä huippu-urheilun päävalmentajan oppikirja pääelementtejä. 

Sain ja saan edelleen parhaat ja voimakkaimmat tunteeni hetkistä, jossa ihmiset vilpittömästi kiittävät minua avusta kahden kesken, ilman sirkusta ympärillämme. Tämä on todella kaukana siitä, kun määritin itselleni onnellisimmaksi hetkeksi sen, kun saan nostaa pyttyä suuren kotiyleisön edessä joukkueen kannatellessa päävalmentajaa kultatuolissa. Tuo mielikuva ajoi kaikkea tekemistäni, oli sisäisen motivaationi kovin työntävä voima. Nykyään itseäni työntää eteenpäin se, että saan toimia ympäristössä, jossa on mahdollisuus oppia. Uskallan rohkeasti kokeilla, yrittää, erehtyä ja kokeilla uudelleen jollain toisella tavalla. Kaikista tärkeintä on nykyään kuitenkin se, että ymmärrän toimintaympäristön ihmisten olevan tärkein elementti sisäisen paloni kasvattamiseen ja liekin ylläpitämiseen.

Itselleni valmentajuuden korkein taso on se, että osaa ja uskaltaa luoda itselleen omat voittamisen ja menestymisen mittarit. Ei mene valtavirran mukana, koska se ei kerro välttämättä sinulle mitään. Etsi ensin vastaus siihen OIKEASTI kuka olet ja millaiseksi OIKEASTI haluat tulla. Mieti se ovat näiden osa-aluieiden vastaukset sinun kontrollissasi vai kontrolloiko OIKEASTI joku muuta niitä enemmän kuin sinä. Itsensä johtamisen taidoista olen jo kirjoittanut oman tekstini ja sieltä löydät keinoja, mikäli asia kiinnostaa sinua enemmän ja haluat vertaistukikokemuksia.

Voittamisen ja menestymisen tunne pitää löytää jokaisen itsestään sisältä. Matkaan mahtuu paljon monttuja ja mutkia, mutta kun tietää niiden olevan matkan tärkeimpiä elementtejä oppimisen kannalta, on mahdollisuus löytää onnellisuus itsensä kanssa sekä kiitollisuus omasta elemästään.