VEIKKAUSLIIGAJOUKKUEEN VALMENTAJAN ARKI OTTELUKAUDELLA OSA 1

VEIKKAUSLIIGAJOUKKUEEN VALMENTAJAN ARKI OTTELUKAUDELLA OSA 1

Avaan tässä tekstissäni omaa arkeani nykyisessä työpaikassani. Omat kokemukseni eri kaupunkien pääsarjajoukkueista ovat hyvin samankaltaiset perusluonteeltaan mutta eroavaisuuksiakin löytyy, tietenkin. Pyrin tekstiin, jossa teen mahdollisimman vähän oletuksia ihmisten ennakkotiedoista, jotta saisin mahdollisimman autenttisen kuvan siitä mitä tämä työ ihan oikeasti on.

Veikkausliigavalmentajan päivät voi helposti ketegorisoida kolmeen kategoriaan: päivät jolloin pidetään joukkueen harjoitukset, päivät jolloin ei pidetä joukkueharjoituksia ja pelipäivät. Pelipäivätkin voisi jakaa kahteen eli koti- ja vieraspeleihin mutta mennään tällä kertaa yhdellä.

PERUSPÄIVÄT JOLLOIN PIDETÄÄN JOUKKUEHARJOITUS

Kaikissa joukkueissa, joissa olen ollut on lähes identtinen peruspäivän rakenne. Joukkueharjoituksen rakenne ja teemat piirretään käytännössä edellisenä päivänä. Joskus tehdään muutaman päivän jaksojen suuntaviivoja, mutta ei koskaan lukittauduta mihinkään vaan kortit pidetään suhteellisen avoimena. Tämä on itselleni tuottanut eniten oppimisen hetkiä menneinä vuosina, mutta nykyisin en enää saa harmaita hiuksia vaikka olenkin suunnittelun ja dokumentoinnin vankkumaton kannattaja. Tarkkojen suunnitelmia tekeminen onnistuu siis parhaiten sen päivän aamuna kun joukkueharjoitukset pidetään.

Sisältöön vaikuttaa monikin asia, mutta harjoittelun teemat syntyvät ottelu- ja prosessianalyysien perusteella. Tämän lisäksi teemojen toteutukseen ja rytmitykseen liittyy käytettävissä olevien pelaajien määrä. Pelaajamäärä onkin varmasti yksi yleisimmistä syistä siirtää tai perua, jokin harjoitetyyppi jota kyseiselle päivälle kaavailtiin etukäteen. 

Pelillisten tarpeiden lisäksi harjoittelun suunnitteluun liittyy kuormituksen analyysin tulos. Joskus etukäteen suunniteltu harjoitetyyppi ei sovi päivään vaikka sen vuoksi, että akuutin ja kroonisen kuorman suhdeluku ennustaa harjoituksen avainpelaajille kohonnutta loukkaantumisriskiä. Tällöin kyseinen harjoitetyyppi siirretään sopivampaan ajankohtaan tulevaisuudessa. Psyykkisen kuormituksen mittauslaitteistoa ei ole olemassakaan, mutta on äärimmäisen tärkeää arvioida myös harjoitusten kongnitiivisen kuorman kuormittuneisuutta, kun halutaan etsiä maksimaalista suorituskykyä, mutta välttää ylikuormaa.

Näiden ennakkotietojen jälkeen valmennustiimit kasaavat päivän harjoituksen. Harjoitetyypit piirretään ja niihin lisätään tarvittavat selosteet. Edistyksellisimmissä organisaatioissa on käytössä jokin valmennuksen pilvipalvelupohjainen tiedontallentamis ja -analysointi järjestelmä, johon tiedot siirretään. 

Harjoituksen ja harjoitteiden suunnittelun lisäksi, valmennustiimi yhdessä tai jokin sen jäsenistä on valmistellut tai valmistelee mahdolliset videot, jotka näytetään pelaajistolle ennen harjoitusta. Videot voivat olla edellisen pelianalyysin tuotoksia tai edellisen harjoituksen sisältöjä, joita näyttämällä konkretisoidaan pelaajille osaamista- tai kehittämiskohteita, joita päivän tulevassa harjoituksessa tehdään. 

Tämän työkalun käyttäminen on kovin kirjavaa Veikkausliigajoukkueissa ja omallekin kohdalle on käynyt niin, että on tiimejä joissa videoita näytetään joka päivä ja tiimejä joissa videoita katsotaan 2-3 kertaa viikossa. Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa. Näyttämällä enemmän kerralla, mutta vähemmän kertoja viikossa on varmaankin yleisempi tapa, mutta itse olen vahvasti päivittäisen annoksen kannattaja, sillä näin emme työnnä liikaa asiaa kerralla. Pelaajilta kysyttäessä, heistäkin löytyy molempien tapojen kannattajia.

Kun aamun valmistelu ja esittely työt on tehty, siirrytään kentälle "rakentamaan" harjoitteita suunnitelman mukaisesti. Jo suunniteluvaiheessa on otettu huomioon se, missä kentän osa-alueella harjoite tehdään ja mitkä harjoitteet rakennetaan ensin. Rakentamisella tarkoitetaan siis sitä, että varastoista kaivetaan tarvittavia välineitä kuten isoja, pieni, litteitä tai korkeita merkkikartioita, liivejä erottamaan harjoituksen joukkueet, minimaaleja, juniorimaaleja tai isoja maaleja, pehmeitä tai kovia mannekiineja, tikkuja, aitoja, renkaita ja niin edelleen, riippuen siitä mitä milloinkin tehdään. Rakentamisen jälkeen siirretään vielä pallot oikeaan kohtaan, jotta niitä on helppo käyttää ensimmäisen harjoitteen aikana.

Päivästä ja aiheesta riippuen valmennustiimin jäsenillä on roolit jokaiseen harjoitetyyppiin liittyen. Periaatteiden mukaisessa harjoittelussa vastuualueet ja tehtävät harjoituksessa mukautuvat yleensä jo ennalta sovittujen roolien ja vastuualueiden mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisella valmennustiimin jäsenellä on oma vahvuus- ja vastuualue, jonka parissa kyseisessä harjoitetyypissä työskennellään. Itselläni on esimerkiksi avoimen pelin hyökkäämisessä vastuualueena viimeisen syötön alueille saapuminen, toiminta viimeisen syötön alueilla sekä parhaan ja toiseksi parhaan maalintekoalueen toiminnot. Siksi keskityn joko näiden harjoitetyyppien johtamiseen tai kohdennettuun palautteen antamiseen, kun joku toinen johtaa kyseistä harjoitetta. Itselläni on myös ollut roolina organisoida harjoitteessa toinen joukkue tulevan vastustajan kaltaiseksi sekä ryhmitykseltään että toiminnoiltaan. Näin toimitaan mikäli olen tehnyt tulevasta vastustajasta ennakkoanalyysin. Tämän tarkoituksena on auttaa avauskokoonpanon pelaajistoa valmistautumaan tulevaan yksityiskohtaisemmin.

Näin harjoitukset etenevät teeman mukaisesti alusta loppuun. Harjotetyypit vaihtuvat 2-4 kertaa, mutta teema säilyy. Viimeisen harjoitetyypin jälkeen usein tehdään, joitakin lisäharjoitteita yksittäisille pelaajille tarpeista riippuen. Näihin lisäharjoitteisiin osallistuu nuoret pelaajat sekä kokeneemmista pelaajista ne, jotka kokevat sen tarpeelliseksi. Lisäharjoitukset suunnnittelen aina nuorten pelaajien kehittymistä tukeviksi ja kokeneemmille ne toimivat enemmänkin toistoina itseluottamuksen kohottamiseen.

Näiden jälkeen tehdään kentän "purkaminen" eli kaikkien tavaroiden palauttaminen ennalta sovittuihin paikkoihin tai niiden omiin säilytyspaikkoihin. Itselleni tämä osio on erittäin tärkeä, sillä seuraavien ryhmien saapuessa kentälle on heidän aina helpompi aloittaa omat tekemisensä tyhjällä kentällä. Pienenä yksityiskohtana voisin kertoa myös sen, että olen mitannut kenttäharjoitusten aikana omaa liikuttua matkaani. Sekin vaihtelee valtavasti (riippuen aiheesta ja roolituksesta). "passiivisena päivänä" liikun reilun kahden tunnin aikana reilut neljä kilometriä ja "aktiivisena päivänä" samassa ajassa matkaa kertyy seitsemän kilometriä. 

Harjoituksen jälkeen on itselläni ollut aina tapana kirjata ylös mieleeni tulleita asioita, jotta pystyn jälkeenpäin oppimaan tekemisistä. Nykyisellä valmennustiimillämme on tapana kokoontua ja kirjata päivän huomiot yhdessä valmentajien päiväkirjaan, jokaisen päivän kohdalle erikseen. Tämä on oleellinen osa kuukausittain tehtävää jälkianalyysia ja siitä kerättyjä huomioita.

Tämän pikaistunnon jälkeen yleensä pidämme lyhyen ruokatauon, jonka jälkeen paneudumme seuraavan päivän sisältöihin. Raakaversio seuraavan päivän harjoitteista rakennetaan päivätarpeen mukaan. Joukkue arjessa päivät rakentuvat karkean lajitelman mukaan oman prosessimme tukitoimiin sekä valmistautumiseen tulevaan otteluun. Näiden kahden perusotsikon alle mietitään harjoitteet seuraavalle päivälle. Samalla mietitään ja jaetaan ajatuksia mahdollisista videoista, joita valmistellaan seuraavalle päivälle edellä mainittujen perusotsikoiden mukaisesti, tietenkin. Tämän jälkeen jokainen tekee omien vastuualueiden asioita ja mikäli ne on tehty, niin lähtee kotiin. Itse usein tässä vaiheessa keskityn esimerkiksi meidän joukkueen hyökkäyserikoistilanteisiin, joihin lukeutuvat kulmat, vapaapotkut ja heitot eri korkeuksilla. Tämä on itselleni niin kiinnostava aihe, että koen siihen käytettävän ajan olevan aina liian pieni.

Jokainen valmennustiimin jäsen tekee omat hommansa, jonka jälkeen lähtee vapaa-ajanviettoon. On täysin mahdotonta sanoa mikä on työaikamme, sillä omaa esimerkkiä käyttäen lähden kotoa kohti työpaikkaa aamu seitsemän tienoilla ja palaan kotiin iltapäivä yhden ja ilta viiden välillä. Tämä johtuu yleisimmin siitä kuinka paljon otteluiden välissä on aikaa. Mikäli aikataulussa on enemmän kuin yksi peli per viikko, päivät venyvät yleensä pidempään.

Tottakai päiviin sisältyy myös paljon keskustelua sekä virallista että varsinkin epävirallista. Huumori on tärkein voimavara tässäkin työyhteisössä, sillä se lujittaa ja vahvistaa ihmissuhteita. On upeaa saada olla mukana työssä mistä nauttii, sillä vain niin pystyy antamaan itsestään 110% jokaikinen päivä. Saman, mitä vaaditaan pelaajiltamme kaikissa tapahtumissa. Olen myös mitannut omaa aktiivisuuttani erilaisissa harjoituksissa.