VEIKKAUSLIIGAJOUKKUEEN VALMENTAJAN ARKI OTTELUKAUDELLA OSA 3

 VEIKKAUSLIIGAJOUKKUEEN VALMENTAJAN ARKI OTTELUKAUDELLA OSA 3

Avaan tässä tekstissäni omaa arkeani nykyisessä työpaikassani. Omat kokemukseni eri kaupunkien pääsarjajoukkueista ovat hyvin samankaltaiset perusluonteeltaan mutta eroavaisuuksiakin löytyy, tietenkin. Pyrin tekstiin, jossa teen mahdollisimman vähän oletuksia ihmisten ennakkotiedoista, jotta saisin mahdollisimman autenttisen kuvan siitä mitä tämä työ ihan oikeasti on.

Veikkausliigavalmentajan päivät voi helposti ketegorisoida kolmeen kategoriaan: päivät jolloin pidetään joukkueen harjoitukset, päivät jolloin ei pidetä joukkueharjoituksia ja pelipäivät. Pelipäivätkin voisi jakaa kahteen eli koti- ja vieraspeleihin mutta mennään tällä kertaa yhdellä.

PELIPÄIVÄT

Olen jo pidemmän aikaa kokenut sen, että pelipäivät ovat valmentajalle kuormittavuudeltaan helpoimpia. Kaikki oleellinen valmistava työ on tehty ennen harjoituksissa ja ottelupäivänä tarkoituksena ulosmitata se miten hyvin tehty työ kantaa ottelussa. 

Pelipäivän rutiineihin kuuluu itselläni se, että teen jonkinlaisen "liikuntasuorituksen" tämä voi olla kuntosali, lenkki tai vaikkapa kodin siivoaminen. Olen huomannut sen karsivan odotusaikaa merkittävästi, koska Veikkausliigaottelut pelataan iltaisin ja koko päivän käyttäminen pelkkään odotteluun ei sovi itselleni mitenkään. Saavun Stadionille huomattavan aikaisin, joka tapauksessa, olemme sitten lähdössä reissuun tai pelaamassa omalla stadionillamme. Tämä johtuu siitä, että saamme vastustajan kokoonpanon neljä tuntia ennen ottelun alkua tietoomme. Tämän jälkeen teen aina vielä hienosäätöä joukkueemme erikoistilanteisiin, riippuen siitä ketä vastustajalla on avauskokoonpanossa. Hienosäädöllä tarkoitan sitä, että varmistan esimerkiksi sen kuka vastustajan pelaajista pelaa minkäkinlaista roolia erikoistilanteissa.

Tämän varmistuksen jälkeen teen mahdolliset korjaukset/muutokset tulostettaviin erikoistilanne papereihin. Lähetän pelaajille sähköisen version viimeistään 3,5 tuntia ennen ottelun alkua, jotta he voivat tutustua siihen omaan tahtiin ennen stadionille saapumista. Tämän jälkeen liimaan tulostetut versiot kopin seinälle pelaajien vapaaseen käyttöön. Ottelusta riippuen noita kyseisiä sivuja on 13-16 kpl, joka on koekemuksieni mukaan melkolailla maksimi määrä muistettavaksi.

Ottelun alkuverryttelyssä vastuut jakautuvat melko perinteisesti niin, että päävalmentaja jää sisälle ja muu valmennustiimi hoitaa pelaajien valmistamisen alkavaan otteluun. Ottelun alkuverryttelyssä omalla vastuullani on ollut hyvin usein kokonaisuuden hahmottaminen ja aikataulutustus yhdessä muun tiimin kanssa. Harjoituskaudella käytettyjä alkuverryttelykokeiluja hiotaan pelaajiston palautteen kautta lopulliseen muotoon ennen Veikkausliigan aloitusta. Alkuverryttely on joka tapauksessa minuuttipeliä, jossa pallottomien ja pallollisten osuuksien yhdistelmästä saadaan maksimaalisen valmistautumisen kokonaisuus. Sisällöt ovat vaihdelleet pelaajapalautteesta riippuen melkoisestikin ja samoin aikataulu. Nykyisin "johdettu" alkuverryttelymme kestää kokonaisuudessaan 21-22 minuuttia.

Ottelun aikana omalla vastuullani on ollut monenlaista roolia, mutta yleisimmin se on ollut johonkin osa-alueeseen (hyökkääminen, puolustaminen, tilanteenvaihdot) tarkkailemista ja havaintojen jakamista päävalmentajalle ennalta sovittujen mallien mukaisesti. Kirjoittelen ottelun aikana omaan vihkooni asioita, jotta ne eivät "tunnemyrskyssä" unohtuisi tauolle siirryttäessä. Olen myös toiminut "yhteysmiehenä" katsomossa toimivan analyytikon kanssa, jolta saamme tietoja "lintuperspektiivistä". Analyytikolle voimme myös viestiä erilaisia pyyntöjä siitä millaisia videoklippejä haluamme käyttää tauolla kopissa. 1. jakson lopussa palaan aina vihkoni muistiinpanoihin ja ympyröin siltä ne asiat, jotka haluan kommunikoida päävalmentajalle jakson tapahtumista. Tietenkin jakson aikana olen päävalmentajan käytettävissä mikäli yhteispähkäilyä jokin vallitseva tilanne vaatii. Ottelun tapahtumista riippuen tarve muuttuu ja mukautumiskykyä tarvitaan todella paljon.

Ottelun tauolla kentällä olleita tapahtumia vahvistetaan tai korjataan. Yleensä muutokset ovat pieni, mutta ottelun lopputuloksen kannalta merkittäviäkin. Tätä tehdään nykypäivänä paljon videoiden avulla, jonka tarkoituksena on konkretisoida tilanne jota vahvistetaan tai muutetaan. Näin muistijälki sekä yhteinen ymmärrys on todennäköisempää kuin ilman videota. Muutosten jälkeen on napakoiden yksilöpalautteiden vuoro, jos niitä tarvitaan. Tämän jälkeen pelaajisto valmistautuu 2. jaksolle kukin omalla tavallaan ja yhdessä.

2. jakso noudattelee samaa kaavaa kuin ensimmäinenkin omien toimintojen osalta, mutta merkittävin muutos on pelaajavaihdot. Olen toiminut rooleissa, jossa annan taktiset ohjeet pelaajalle ottleusuunnitelmasta kertauksena tai kerron mahdollisista muutoksista, jonka vaihtoaiheuttaa. Tämän lisäksi olen toiminut myös erikoistilanteista vastaavana, jonka tehtävänä on kertoa pelaajalle roolit kaikissa erikoistilanteissa. Näiden toimintojen lisäksi 2. jakson aikana valmistelen yleensä jo vihkooni jotain "varasuunnitelmaa" sen varalle, että päävalmentaja haluaa muuttaa esimerkiksi ryhmitystä ottelun positiivisen lopputuloksen saavuttamiseksi. Jos hän sitä ehdottaa on minulla valmiina jonkinlainen ehdotus käytettävissä olevien pelaajien osalta. Tämä nopeuttaa muutoksien tekemistä, jos sellaiselle ilmentyy tarvetta.

Ottelun päätyttyä on suhteelisen samankaltainen kaavio joukkueesta riippumatta. Päävalmentaja hoitaa mediavelvollisuuksiaan ja muu valmennustiimi ottaa vastuun mahdollisesta kuormituksen tasauksesta, mikäli sellaiselle on tarvetta. Itse olen pyrkinyt tekemään tämänkin osion mahdollisimman paljon pallojen kanssa, koska ajettelen pelaajien tulevan paremmiksi jos he pelaavat jalkapalloa. Monet joukkueet juoksuttavat pelaajia ilman palloja saadakseen fyysisen kuormituksen lähemmäs pelikuormaa ja syy siihen on akuutin ja kroonisen kuorman suhde. Tämä suhde on siis luku, jonka sisällä toimittaessa pelaajien loukkaantumisriski pienenee merkittävästi. Jokaisella pelaajalla on yllään liivi, jonka sisällä GPS-anturi mittaa erilaisia parametreja. Näistä parametreista saadaan lukuja, joita seuraamalla pystymme optimoimaan fyysistä kuormittuneisuutta. GPS -anturi ei tunnista onko mukana palloa vai ei, mutta kuten mainitsin niin itse haluan järjestää pelaajistolle toimintoja mahdollisimman paljon aina pallon kanssa, jotta mittariston lukemat saadaan toivottujen arvojen mukaisiksi.

Kun kaikki urheilemiseen liittyvä on pelipäivän osalta tehty, siirryn yleensä analysointivaiheeseen. Riippuen ottelun päättymisajankohdasta teen karkea analyysiä joka heti pelin jälkeen tai varhain seuraavana aamuna. Tässäkin asiassa on valmennustiimin sisällä määritetty vastuualueet ja sen analysointi on itselläni aina 1. prioriteettina. Teen vidoeklipit pelistä ja siirrän ne valmennustiimin pilvipalveluun muidenkin katsottavaksi. Kun datapohjainen analyysi saadaan (yleensä seuraavana tai sitä seuraavana päivänä) teen siitä itselleni yhteenvedon/muistiinpanot niistä parametreistä mitkä ovat meidän prosessin kannalta merkittäviä.

Tätä kaikkea kuuluu Veikkausliigajoukkueen valmentajan arkeen. Paljon teemme asioita, jotka eivät varmastikaan näy suurelle yleisölle tai edes pelaajille, mutta kuten kaikki tässä maailamssa elävät tietävät ja ehkä myös ne jotka eivät elä ymmärtävät nämä tekstit luettuaan, että tällaisen valtavan kokonaisuuden tekeminen ei millään voi olla yhden miehen show. Valmennustiimin yhdessä tekeminen, jokaisen valmentaja osaamisen ja kokemuksen hyödyntäminen sekä psykologisesti turvallisen työilmapiirin toteuttaminen antaa mahdollisuuden siihen mitä kaikkia jahtaavat... menestymiseen. 

Itselleni menestyminen ei ole pelkästään lopputuloksia ja taulukoita, vaan omat mittarini voitte halutessanne löytää tämän sivuston aiemmista teksteistä.