PALAUTTEEN ANTAMINEN JA VASTAANOTTAMINEN

 PALAUTTEEN ANTAMINEN JA VASTAANOTTAMINEN

 

Valmentajuuden tärkein elementti on kyky antaa palautetta. Palautteen antaminen vaatii tietenkin kokonaisvaltaisia taitoja, mutta ilman tätä kyky ei mielestäni voi olla valmentaja. Palautteen saaminen on ihmisyyden yksi tärkeimmistä elementeistä kehittyä omalla matkallaan. Palaute on myös energisoiva voima, joka työntää ihmistä eteenpäin saavuttamaan tavoitteitaan.

Arkipäivässä palautteen antaminen koostuu yleisimmin pienistä hetkistä kotona ja työpaikalla. Tulkitsemme toisen ihmisen ilmeitä ja eleitä koko ajan, vaikka emme sitä aina haluaisikaan. Tämä kyky on rakennettu sisäämme, jotta voisimme paremmin tulkita sanojen sisältöä. Ihminen on kovin kykenemätön peittämään kehonkielellään todellisia ajatuksiaan ja siksi esimerkiksi valehteleminen on melko helppo tunnistaa tavallisen ihmisten kehonkielestä.

Jotta palautteen antaminen onnistuisi valmentajalla tulee olla sekä analyyttistä kykyä tutkita ja yhdistää tapahtumia, että ihmistuntemusta henkilöstä, jolle palaute annetaan. Nämä kaksi asiaa yhdistämällä olet valmentajuuden ytimessä. Palautteella pystyt vahvistamaan haluttuja asioita tai poistamaan ei toivottuja toimintoja. Tämä tietenkin riippuu siitä, millaiset valmiudet palautteen vastaanottajalla on sillä hetkellä. Tähän palaan hieman myöhemmin tekstissäni.

Oma tapani antaa palautetta on osallistaa vastaanottaja palautteen rakentamiseen. Tällä tarkoitan sitä, että pelaajat itse ovat aktiivinen osa arvioimaan toimintoja sekä positiivisista että negatiivisista asioista. Esimerkkinä vaikka yksilön pelipalaute, jossa pelaaja etsii pelatusta ottelusta omasta mielestään parhaan ja huonoimman suorituksen. Hän lähettää minulle kyseisten toimintojen aikaikkunan ja teen siitä klipin tulevaan palaveriin. Katsomme palautehetkessä kyseiset klipit ja pelaaja kertoo toiminnoistaan, sekä mahdollisista muutoksista mikäli niitä tarvittaisiin. Tämän lisäksi tuon omia näkemyksiäni niistä hetkistä, joita olemme käsitelleet edellisissä palavereissamme. Käytän nykyään paljon vahvistavaa palautemekanismia, johon olen lisännyt oman tvistini…

”Hei katsopas tätä tilanetta. Ihmettelen tätä hetkeä, koska olet ollut näissä tilanteissa erinomainen. Tässä pelissä jotenkin lipsahdit toimintoihin, joita sinulla ei ole ollut ennen. Olet jo osannut tämän ja tehnyt sitä toisteisesti laadukkaasti… tärkeää on myös säilyttää ne vahvuudet, joita sinulla on ollut.”

Vaikka tilanteessa olisikin jokin uusi haaste, käytän samankaltaisia sanoja, jotta pelaajalle tulee fiilis osaamisesta joka on ollut, mutta nyt vain ”unohtunut” tässä pelissä. Tämä luo pelaajalle tuntee osaamisesta, eikä ns. uutta painetta uuden oppimisesta synny. Seuraavissa palavereissa palaan tähän ns. vanahana asiana.

Joukkuelajeissa käytetään toki paljon myös ryhmäpalautetta ja vältetään epäonnistumisten hetkellä nimeämästä virheen tekijää. Tällä vältetään ryhmäpaineen muodostumista. Tämä toiminta usein samalla poistaa suurimman siirtovaikutuksen palautteesta. Mikäli palaute koskee joukkueen pelin kehittämisen periaatteita, ei nimeämistä tarvita lainkaan ja siirtovaikutus kasvaa lähes yksilöpalautteen tasolle. Pelin periaatteiden palautteessa täytyy olla huolellinen, että nimeään videolla tapahtuvat asiat samoin kuin mitä ollaan harjoituksissa käytetty. Suosin tästä syystä periaatteisiin ja toimintoihin kohdistuvaa palautetta ryhmän kanssa toimiessa. 

En ole koko valmentajan urani aikana törmännyt työympäristöihin, jossa palautetta olisi liikaa. Usein valmentajat kärsivät palautteen puutteesta, kun samalla he jakavat itse palautetta pelaajille. Useat valmentajat ovatkin sanoneet valmennuskurssien olevan ainut tapa saada palautetta omasta toiminnastaan. Tätä kuulen varsinkin junioripuolella toimivilta valmentaja kollegoilta. Parhaat Veikkausliigaorganisaatiot ovat palkanneet urheilupuolelle oman johtajansa, joka pystyy sekä sisällöllisesti että ihmisjohtamisen näkökulmasta antamaan palautetta valmentajilleen. 

Ilman palautetta ei pysty kehittymään omaan maksimaaliseen potentiaaliinsa. Iso osa valmentajista luulee toimivansa parhaan kykynsä mukaan, vaikka piilossa olevaa potentiaalia olisi yllin kyllin. Palautteen puutteen vuoksi tämä maksimaalinen potentiaali jää saavuttamatta valtaosalta valmentajista. Tämä ei tietenkään ole positiivinen näkymä kenellekään seuraorganisaatiossa toimivalle, koska tällöin myös seuraorganisaation huippusuoritus jää tekemättä.

Palautteen vastaanottaminen on myös taitolaji. Se on myös jopa vaikeampaa kuin palautteen antaminen. Usein joko vähättelemme tai vähintäänkin ihmettelemme saamaamme palautetta. Johtuen vähäisistä palautteen saamisen hetkistä on kyky vastaanottaa palautetta useimmilla meillä heikko tai jopa olematon. Kokemattomuuden puutteesta johtuen kehittävän palautteenvastaanottaja saattaa uhriutua ja vetäytyä kuoreensa. Hän selittelee oikeaa vääräksi tai päinvastoin. Suomalainen tapa ottaa vastaan positiivista palautetta on aliarvioida omaa rooliaan toimintojen liikkeelle panevana voimana. Vähätellä ja siirtää focus toisaalle itsestään. 

Kehittävän palautteen vastaanottamisessa olemme siis vieläkin huonompia kuin positiivisen palautteen tai kehujen vastaanottamisessa. Kaikessa palautteen vastaanottamisessa olisi tärkeää kuunnella palaute ja kysyä tarkentavia kysymyksiä, mikäli et ymmärtänyt jotain kohtaa palautteesta. Tee oma analyysi tapahtuneesta ja mieti saamaasi palautetta. Löydä yhteys ja eroavaisuudet, tee tarvittavat muutokset ja jatka matkaa. Muista, että kehittävän palautteen on tarkoitus parantaa sinun suoritusta tulevaisuudessa. 

 

PALAUTTEEN ANTAJAN MUISTILISTA:

1.     Kiitä suorituksesta ja keskity hyvään, sillä positiivinen palaute saa ihmiset

      kukoistamaan

2.     Perustele, kohdenna ja konkretisoi palaute, jotta ihminen pystyy

      muuttumaan

3.     Ole säännöllinen ja rakentava, riippumatta siitä onko palaute positiivista tai

      korjaavaa

 

PALAUTTEEN VASTAANOTTAJAN MUISTILISTA:

1.     Muista, että palautteen tehtävä on auttaa sinua

2.     Kiitä palautteesta, tee kysymyksiä, jos et ymmärtänyt

3.     Älä vähättele tai selittele toimintojasi vaan kuuntele sisältöä tarkasti

4.     Älä tulkitse rivien välejä vaan valmistaudu kertomaan oma tulkintasi

 

Meistä jokainen kaipaa palautetta tyydyttääkseen pätevyyden tunteen tuntemista ja varsinkin kehittyäkseen. Muista antaa kaikille osapuolille mahdollisuus kommentoida. Älä viivyttele palautteen kanssa ja perustele aina faktoilla. Mikäli työyhteisönne on riittävän avoin ja turvallinen, helpoin tapa antaa palautetta on mikroannoksilla. Päivittäisten kohtaamisten sisällä olevat ilmaukset ”hyvin tehty” tai ”upea esitys”. Tällainen ympäristö ruokkii työyhteisön positiivista työvirtaa ja työn imua… elementtejä, jotka nousevat kaikissa työhyvinvointikysellyssä korkeimmiksi arvoiksi työntekijöiden arvioissa.

Kannustan kaikkia haluamaan lisää palautetta tekemisistään. Varmista oma mielentilasi niin, että saamasi palaute ei välttämättä kohtaa oman näkemyksesi kanssa. Muista myös, että palautteen antajalla ei välttämättä ole kovinkaan paljon kokemusta vastaavista tilanteista, kuten ei myöskään sinulla… hypätkää yhdessä matkalla, jossa teidän molempien maksimaalinen potentiaali tulee todennäköisemmin saavutetuksi.